Oman auton orjana, joudin tänään lähtemään bussilla
kaupunkiin. Perheessämme on yksi auto ja joskus tulee sanomista, kumpi katsoo
menonsa tärkeämmäksi. Mies käy töissä, joten hän on etusijalla.
Hiukan kammotti, että miten bussissa toimitaan. Aikaa ei
ollut hukattavaksi asti, joten nopsaan vaihdoin vaatteet ja nappasin laukun
kainaloon. Sitten pysäkille. Bussikortti kädessä odotin jännittyneenä auton
saapumista. Kun bussi saapui, kömmin sisälle viimeisenä ja kysyin vielä
varmuuden vuoksi, että meneehän tämä Kauppatorille. Sitten en osannut tököttää
korttia monimutkaisen näköiseen vehkeeseen. Onneksi kuljettajani opasti ja
sitten vain istumaan. Seurasin matkan aikana muita matkustajia. Muutaman
kilometrin matka sujui joustavasti ja suorastaan hilpeästi. Minulle tuli
selväksi, miten bussimatkalla tulee käyttäytyä:
- autoon noustessa nuoret menevät ensin ja vanhukset viimeiseksi jos suinkin ehtivät
- kuljettajalle ei sanota päivää tai kiitos
- älä yritä puhua vierustoverisi kanssa, luulevat vielä sinun käyvän kimppuun
- pidä kassi vieressäsi, ettei kukaan häiritse rauhaasi istumalla viereen
- räplää kännykkää pää alaspäin, ettei kukaan vain puhu sinulle
- jos puhut kännykkään, puhu mahdollisimman kovalla äänellä, että muut matkustajat saavat tietää kuinka kivaa oli viikonloppuna
Rikoin kaikkia näitä sääntöjä, mutta pääsin kaupunkiin. En
saanut sakkoja sääntöjen rikkomisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti