Kuten aiemmin kerroin, en omista jauhopeukaloa, mutta
ruuanlaitosta tykkään. Suurin vaikeus on
siinä, että pitäisi saada vaihtelua ruokalistaan. Sehän olisikin helppoa, jos
joku sanoisi, että nyt tehdään lihapullia ja huomenna makaronilaatikkoa. Tosin
en joudu laittaan ruokaa joka päivä, koska mieheni syö työssä lounaan. Mutta
viikonlopuksi?
Itselläni on tullut hirveä vastenmielisyys broileriin ja
kokolihaan. En tiedä mistä moinen johtuu, mutta olen korvannut broilerin lihan
jauhelihana samoin lihan.
Kaali on sellainen aines, josta mieheni ei oikein innostu.
Niinpä sitten teen joskus itselleni isomman satsin kaalipataa, josta osan
pakastan. Viimeksi tein ohjeella: mitä jääkaapista löytyy eli mielikuvitus
avuksi. Kaali piti ostaa, muut löytyivät kaapista. Kannattaa muuten ostaa
ruokakerman eri versioita kaappiin (ja ruokakermaa voi myös pakastaa). Kermat
ovat joskus tarjouksella ja aina muutama purkki löytyy jääkaapista. Oma ohjeeni
kaalipadasta:
Keskikokoinen kaali
Sipulia
Jauhelihaa
Porkkanaa
Tuorejuustoa
Ruokakermaa
 |
| Kaalipataa |
Paista jauheliha ja lisää tuorejuustojen (tässä tapauksessa
wasabi- ja mustapippuri) jämät sekaan. Seuraavaksi paistetaan paloitellut kaali
ja sipuli. Sekoitetaan uunivuokaan ja paloitellaan porkkana mukaan. Mausteita
käytän yleensä mutun mukaan eli jauhelihaan roiskautin valkopippuria ja suolaa.
Pataan lisäsin aimo lorauksen soijakastiketta sekä kolme sipulia –ruokakermaa.
Sitten uuniin, ensin 200 astetta ja sitten tunnin päästä alensin lämpöä 100 asteeseen.
Siellä pata sai sitten muhia jokseenkin kolme tuntia – kävin nimittäin kaupassa
sillä välillä.
Voin vannoa, että padasta tuli herkullisen pehmeän makuinen.
Mutta itse ongelmaan eli mitä ruokaa laitan ensi
viikonloppuna. Kalasta tykkäämme, mutta lohi täällä etelässä ei ole kovin hyvää
kun vertaa edesmenneen appeni Kemijärvellä laittamaa loimulohta. Yleensä kala
ei minulta saa mitään mausteita eikä kuorrutuksia. Jos teen lohta ripottelen
päälle suolaa ja rouhittua rosepippuria, paistan kalalle pinnan pannulla ja
sitten uuniin.
 | |
| Muusia ja lohta |
Lauantaina meillä on usein keittoa. Jauheliha- ja
makkara/nakkikeitto ei nyt innosta. Sosekeittoa juuri tein. Onpas tämä nyt
vaikeaa.
Kuinka paljon kauppojen tarjoukset määräävät siitä mitä
syömme viikonloppuna?
Kyllä minä katson lähtiessä kauppaan, että mitä on
tarjouksella. Kauppalistan kirjoitan tosi tarkkaan. Koska käyn aina viikonlopun
ruuat ostamassa Citymarketista, kirjoitan järjestyksessä ostettavat, ettei
tarvitse sääntäillä paikasta toiseen. Tuntuuko pilkun viilaamiselta? Toisaalta
eksyn tietenkin välillä vaatepuolelle, lankoja katselemassa ym. Juhlan
kunniaksi ostan jätskin, jonka syön kaupan käytävällä katsellen ihmisiä.
Kuulostaako tämä hupsun eläkeläisen touhulta? Saa
kuulostaakin. Ennen piti töiden jälkeen syöksyä kauppaan neljän ruuhkaan ja
ilman mitään suunnitelmia ostaa sitä sun tätä. Ja yleensä tärkein unohtui.
Ehkäpä viikonloppuna syömme lasagnea sekä lohta.
