Surua perheessämme

Isoäidin elämä ei ole aina iloista. On huolta ja murehtimista. Aviomiehestä, lapsista, lapsenlapsista ja vanhasta äidistä. Pelko siitä, että joku heistä sairastuu tai jotain pahempaa tapahtuu.

Tyttärelläni on kaksi kissaa Helka-neiti ja Hilma-tyttö (Helka-neiti löytöeläinkodista). Käymme heitä hoitamassa aina kun on tarvetta. Ei haittaa, vaikka hiukan oireilen karvojen vuoksi tai että mustat vaatteet ovat lähinnä kuorrutettu valkoisilla karvoilla. He ovat niin ihania. Kipittävät vastaan kun tulemme heitä katsomaan. Joskus Hilma-tyttö ei suostu heti tulemaan esille, mutta kun hetken olemme olleet, sieltä sohvan takaa Hilmakin tulee tervehtimään.

Heidän keskinäiset leikkinsä ja kirmailunsa huvittavat nauruun asti. Ja kuinka he ovat hellyydenkipeitä. Rapsutukset ja silitykset kelpaavat aina. Joskus ollessani pidemmän aikaa heidän kanssaan, käyn pitkäkseni sänkyyn. Heti Helka-neiti kipuaa perässä ja asettuu rinnan päälle kehräämään. Hilma-tyttö on oman tiensä kulkija, ehkä hiukan koppavakin. Niin kissamainen.

Joskus torun heitä kun kakkispökäleitä on lattialla tai ruokaa ahmitaan ylen määrin. Helka-neiti söi aina ensin ja Hilma-tyttö tuli vasta sitten syömään. Lieneekö vanhemman oikeus?

Hilma ja Helka - kaverukset

Muutama viikko sitten tyttäreni huomasi, että Helka-neiti oli sairastunut. Ei jaksanut leikkiä eikä pelehtiä. Ruokakaan ei maistunut. Päivät menivät pääosin nukkumalla. Hilma-tyttö yritti saada Helka-neitiä leikkimään, mutta Helka ei oikein innostunut. Tytär päätti, että Helka täytyy viedä kissalääkärin luo.

Lääkäri totesikin sydämessä ja munuaisissa häiriötä ja antoi hoito-ohjeita sekä määräyksen tulla uudelleen, jos tilanne jatkuu. Parisen viikkoa meni ja Helka piristyikin hieman, mutta edelleen väsymys ja ruokahaluttomuus vaivasivat. Tytär tilasi uudelleen ajan ja lääkäri olisi ottanut vastaan 26.10. eli huomenna. Eilen, maanantaina 24.10., tytär soitti ja pyysi apua viemään Helka-neiti Raision eläinlääkärille heti. Helka oli kovin huonokuntoinen. Häneltä piti ottaa sydänfilmi ja pissakoe.

Itse jäin aulaan odottelemaan. Kun tutkimus kesti, aloin jo pelätä pahinta. Kunnes sitten tytär pyysi minua toimenpidehuoneeseen. Huomasin, että hän oli itkenyt. Kun minulle kerrottiin, että Helka-neiti pitäisi päästää jo tuskistaan, aloin itsekin itkeä. Se tuntui niin hirveältä. Helka, joka oli ollut aina kaveria, olisi nyt menossa pois. Mitkään sanat eivät voi kertoa sitä tunnelmaa. Helka sai rauhoittavan lääkkeen ja nukahti tyttären syliin. Sen jälkeen menimme pois. Emme voineet katsella kun Helkalle annettiin pistos, joka nukuttaisi hänet ikiuneen.

Vaisu oli kotimatkamme. Tyhjää koria kantaen tyttäreni meni kotiin. Ja minä yritin ajaa kyyneleet silmistä vuotaen autoa.

Ikävä, joka jäi mieleeni, on mielessäni varmasti kauan. Puhumattakaan tyttären ja hänen avomiehensä surusta. Ja miten Hilma-tyttö ottaa asian. Ikävöi kaveriaan.

Helka-neiti

Oli aika raskaiden päätösten,
saattaa sut huomaan enkelten.
Nyt saat juosta seuraten heitä,
ei kipu enää elämääsi peitä.