Sanahana lukossa

Nyt on ollut sellainen tilanne kuin useimmilla oikeilla kirjailijoilla ”tyhjän paperin kammo”. Olen jopa neuvonut tytärtä opiskeluissaan aloittamaan vaikka pätkä kerrallaan, mutta itse en ole saanut mitään aikaiseksi.

Tietysti näin joulun aikaan on paljon tekemistä, mutta lieneekö lyhytjänteisyys vikana, etten ole paperille sanoja saanut. Marraskuussa tuli lunta ja hiukan oli jo talven tuntua, mutta sen jälkeen on satanut ja ollut mörönpimeetä. Tämä Tapaninpäiväkin alkoi vesisateella ja on synkkää ja pimeetä. Tosin nyt aurinko esittäytyi.

Täytyy oikein kelata mitä järkevää olen tehnyt joulukuun aikana. Moni työ on jäänyt kesken odottamaan kuivia säitä. Koska ainoa maalauspaikka näillä maaleilla on parveke. Jouni toi mulle töistä ison pahvilaatikon, jossa on hyvä maalata.

Käpyihin käytin hopeeta spray-maalia, mutta ei tullut oikein kivan näköistä. Seuraavaksi kävin ostamassa oikein glittermaalia. Aika myrkkyä, joten ulkona pahvilaatikossa onnistui paremmin. Kävyt pohjalle ja sprayta pintaan ja äkkiä kansi kiinni. No, eihän ne ekalla kerralla onnistuneet. Toinen puoli jäi aina maalia vaille. Joten monta kertaa piti maalata ja tulihan niistä lopultakin hopeanvärisiä.

Kuva olisi pitänyt ottaa pimeässä

Joululahjoiksi tein ystävälleni Katjalle ja ”Pikkusyssy” Helenalle aterintaulut. Niissä tapahtui pieni kömmähdys. Tulivat väärinpäin, mutta ehkä ne kuitenkin kelpaavat. Vielä on tekemättä Hellulle ”lusikkaenkeli”. Tarvikkeet on, mutta inspis hukassa.

Joulukorteissa meni hiukan överiksi. Tein niitä sekä hyväntekeväisyyteen että ystäville ja sukulaisille. Jäipähän kortteja ensi vuodeksikin. Joka joulu tekemäni päätös, että teen samanlaisia tai edes samankaltaisia kortteja, ei tänäkään jouluna onnistunut. Kaikki piti olla erilaisia. Mutta korttien tekeminen on kivaa puuhaa. Sotkut sen mukaiset. Ja joulupuun laitoin myös olkkariin.

Joulupuun oksat ovat peräisin Hauholta ja Luhalahdelta

Villasukkia tuli syksyn mittaan neulottua paljon. Ne lähtivät myös hyväntekeväisyyteen.

Jouluaattoa varten emme tänä vuonna ostaneet kinkkua. Ostin valmiita kinkkuviipaleita, emmekä niitäkään kaikkia syöneet. Kalat ja juustot maistuivat meille paremmin. Toki yksi lanttulaatikko tuli ostettua, mutta siitäkin meni puolet roskiin. Hirveetä ruuantuhlausta. Jotenkin me emme välitä joulupöydästä, jossa on kaikkea mahdollista. Eihän niitä ehdi syömään kun kaksin ollaan.

Tänään syömme possunfileestä lihapataa. Juu, siis en ajatellut yhtään ja otin possunfileen sulamaan, vaikka koko joulu on syöty porsaanlihaa. Laitoin runsaasti viher- sekä rosepippuria, joten eiköhän tuo kauppansa tee. Torttuja pitänee tehdä lisää.

Kun käännytään kevään puolelle, lupaan olla ahkera värkkääjä sekä kirjoittaja. Suunnitelmissa on vaikka mitä.

Ennen joulua saimme kuulla mukavan uutisen, mutta siitä myöhemmin.